Älykkäät kiinteistöt

Teknologian kehitys on tällä vuosituhannella ottanut suuria harppauksia, ja vauhti on tuntunut vain kiihtyvän tämän vuosikymmenen aikana. Ei ole kauhean pitkä aika siitä, kun iso osa säädöistä tehtiin vielä käsin talvi- ja kesäkauden mukaan. Mitattavien suureiden määrä ja eri prosessien säädettävyysmahdollisuudet on lisääntynyt huimaa vauhtia. 

Tämän kaiken osalta on alkanut suuresti korostua tarve hahmottaa järjestelmiä kokonaisuuksina ja ymmärtää muutosten vaikutus osana prosessia. Uusia järjestelmiä asennettaessa ja vanhoja korjatessa sekä päivitettäessä, helposti törmää ongelmaan, että dataa ja mahdollisuuksia on joskus jopa liian paljon. Kokonaisuuden kannalta on riskinä investointien hyötyjen valuminen hukkaan, jos unohdetaan kokonaiskuvan katsominen sekä mahdollisuuksien kokonaisvaltainen pohtiminen ennen toteutusta. 

Yksi nykypäivän suurista mahdollistajista ja myös toisaalta uhista on saatavilla olevan datan määrä ja sen yhä laajenevat keräysmahdollisuudet. Massiivilla datamäärillä voidaan luoda ennustemalleja ja hienosäätää todella monimutkaisiakin prosesseja energiatehokkaammiksi, mutta tällä kaikella on kuitenkin myös varjopuolensa siinä suhteessa, että sitä pitää osata tulkita, käyttää ja hyödyntää oikein, jotta voitiaisiin mahdollistaa käytettävissä olevat hyödyt. 

Rakennusautomaatio

Kokonaisuuden hallinnan kannalta on erityisen tärkeää osata ottaa pari askelta taaksepäin, katsoa kokonaiskuvaa ja samalla koittaa hahmottaa tavoiteltu kokonaisuus. Kun hahmotelma halutusta kokonaisuudesta on mielessä, niin on paljon helpompi alkaa pohtia tarvittavia toimia ja sen tarvitsemaa dataa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen ja järjestelmät saadaan toimimaan optimaalisesti. 

Rakennusautomaation tärkeyteen on enemmän alettu herätä 2010 luvulla ja tällä vuosikymmenellä ollaan otettu jo harppauksia oikeaan suuntaan, mutta matkaa, mahdollisuuksia ja haasteita on vielä rutkasti edessä. Jopa vanhojen, olemassa olevien järjestelmien energian kulutusta on mahdollista suhteellisen pienillä ja yksinkertaisilla toimilla optimoida älykkäämmäksi sekä tehokkaammaksi. Tätä kautta saadaan säästettyä energiaa ja samalla mahdollisesti myös pidennettyä järjestelmien käyttöikää. 

Energian säästö ja järjestelmien tarkempi ohjaus saatetaan usein mieltää jossain määrin myös mahdollisena uhkana sisätilojen olosuhteille. Asia on kuitenkin yleensä ottaen juuri päin vastainen huolellisilla ja ajatuksella toteutetuilla säädöillä. Kun järjestelmiä ohjataan älykkäämmin, saadaan esimerkiksi ilmanvaihdossa ohjattua ilman vaihtuvuutta käytön mukaan ja energiaa sekä raitista ilmaa ohjattua sinne missä sitä juuri tietyllä hetkellä tarvitaan. 

Kiinteistön hallinta

Miten kiinteistö karkeasti toimii? Yksinkertaisuudessaan energiaa, eri muodoissa, otetaan tai se virtaa sisään ja energiaa luovutetaan tai se virtaa ulos. Näiden energiavirtojen muokkaamisella, ohjaamisella ja tehostamisella saadaan kiinteistö toimimaan älykkäämmin ja samalla myös terveellisemmin sielä oleville. Yhteisellä joustamisella ja kokonaisvaltaisilla ratkaisuilla voidaan näitä energiavirtojen piikkejä saada tasoitettua suuressa mittakaavassa. Hyöty tästä yhteen hiileen puhaltamisesta tulee lopulta takaisin jokaiselle yhteisön jäsenelle, osalle eri muodossa kuin toiselle, mutta kaikki siitä hyötyvät. 

Jotta tämä kaikki saataisiin pysymään toiminnassa ja kehittymään eteenpäin, tarvitsevat järjestelmät valvontaa. Vielä ei voida puhua siitä, että meillä olisi todellinen toimiva tekoäly, joka osaisi ohjata järjestelmiä ja oppia havainnoinnin perusteella välttämään ja korjaamaan mahdollisia uusia ongelmatilanteita. Koska järjestelmät tulevat laajentumaan ja ohjaus lisääntymään tulevaisuudessa, tarvitaan niiden toimintaa seuraamaan sekä ohjaamaan siihen perehtynyt ja koulutettu henkilö. Johdonmukaisella seurannalla ja hienosäädöllä järjestelmät saadaan pidettyä rullaamassa ja mahdollisiin vikatilanteisiin sekä huoltoihin pystytään reagoimaan yleensä hyvissä ajoin, joka tuo oman pienen osansa joustavuuteen. Koska ilmasto sekä vuodenajat vaihtelevat ja loppupeleissä kaikki rakennukset ovat yksilöitä, voi samankaltaisten järjestelmien välillä joutua hienosäätämään toimintaa hiukan erilaiseksi, eikä näin ollen yhdessä paikassa toiminutta järjestelmää voi olettaa toimivan yhtäläisesti muualla. 

Tulevaisuus

Astutaan hetkeksi pari askelta perussäädöistä kauemmaksi ja otetaan kokonaisuuteen mukaan energiamarkkinan jousto sekä erilaiset energiavarastot ja niiden mahdollistama joustavuus. Energiaa voidaan varastoida monissa eri muodoissa, kuten lämpönä, sähkönä, kineettisenä energiana etc. Energian varastointi mahdollistaa joustavuuden eri kuormitustilanteissa, mahdollistaen varastojen latauksen alhaisen kokonaiskulutuksen tilanteissa ja purkamisen suuren kokonaiskuormituksen alla. Kun tämän kaltaisia kokonaisuuksia aletaan miettiä valtakunnan tasolla ja pohtia sen avaamia mahdollisuuksia, niin aletaan olla aika lailla niin sanotusti asian ytimessä. Kuten vanha sananlasku menee, ”Pienistä puroista syntyy suuri joki”. 

Vihreän siirtymän tueksi, uusiutuvien energialähteiden yleistyessä, tarvitaan ratkaisuja, joilla voidaan tasoittaa erilaisia kuormitustilanteita ja jakaa saatavilla oleva energia kestämään pidempään. Vastuullisuus ja ympäristöasiat, kuten hiilijalanjälki, ovat tämän päivän polttavia puheenaiheita ja aiheestakin. Ne ohjaavat yksilöitä ja yhteisöjä tekemään viisaampia valintoja jokapäiväisessä elämässä, joiden avulla kokonaisuus alkaa muodostua toivotun laiseksi välietapiksi tulevaan. 

Uusiutuvien energialähteiden, energiavastojen, oikeanlaisen ohjauksen sekä huolella suunniteltujen ja toteutettujen energiaa säästävien ratkaisuiden avulla voidaan saavuttaa paljon. Tämä kaikki vaatii kuitenkin paljon ymmärrystä, oikeanlaista osaamista ja hyvin suoritettua valvontaa. Järjestelmien monimutkaistuessa ja kokonaisuuksien koko ajan laajentuessa, korostuu yhteistyön tärkeys eri osa-alueiden välillä, jotta voidaan saavuttaa tavoitellut hyödyt järjestelmien toimiessa yhteistyössä. 

Vastuullisuus ja hyödyt

Monesti saatetaan ajatella, että tulevaisuudessa sitten investoidaan, kun tehdään uutta ja ei vanhaa kannata enää koittaa parantaa. Ympäristöllisestä sekä taloudellisesta näkökulmasta tilanne on kuitenkin päinvastainen. Hyvää rakennusrunkoa ei kannata lähteä purkamaan ja rakentamaan uudelleen, eikä myöskään olemassa olevia ja toimivia järjestelmiä kannata välttämättä lähteä kokonaisuudessaan uusimaan. Näissä tuhlaantuu resursseja sekä aikaa. 

Olemassa olevaa pystytään useimmissa tapauksissa modernisoimaan, kehittämään ja ohjaamaan eri tavalla, jolloin saadaan parempi taloudellinen hyöty kuin kokonaan uudella ratkaisulla ja samalla säästetään luontoa. Yksinkertainen on yleensä toiminnan kannalta varmempi ja helpommin hallittava ratkaisu, joka välillä saattaa unohtua kaiken uuden kehittämisen keskellä. Aina ei ole järkevää tai edes tarpeellista säätää ja mitata jokaista saatavilla olevaa asiaa. Vaikka jokaisesta datapisteestä ja säädöstä on mahdollista saada hyötyjä, niin ei sovi unohtaa, että liian monimutkainen kokonaisuus on hallittavuuden kannalta aina hankalampi pitkässä juoksussa. 

Jotta vastuullisuutta ja vihreää siirtymää voitaisiin mieltään muuksikin kuin vain kulueräksi, niin kannattaa asiaa tarkastella vähän laajemmalta, jolloin voi huomata, että tekemällä järkeviä vastuullisia ratkaisuja voidaan myös loppupeleissä saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä. 

Toni Myllyniemi

Suunnittelupäällikkö
Suomi
toni@enerz.fi
+358 40 195 0882